Aamulla herätessä satoi. Teltta vain äkkiä kasaan ja autolle. Onneksi ei oltu suunniteltu ja varattu lupaa vasta lauantaiksi, olisi melko ankea huomata ettei kalliolle pääsekään ja kukkulalta poistuminenkin menee extremen puolelle. Päivän päällimmäisenä tavoitteena oli päästä mahdollisimman äkkiä pois turistihelvetistä ja mahdollisimman lähelle Las Vegasia Death Valleyn kautta koukaten. Ajettiin vuorien yli korkealta, Tioga Pass ainakin oli 10000 jalan korkeudessa. Matkalla ihmeteltiin auton ikkunasta maaston aavikkomaistumista ja muutoksia kasvillisuudessa. Syömässä pysähdyttiin Carl Jr ketjun purilaispaikassa, erikoisuus oli hiilillä grillaaminen.
Death Valleyhyn saapuessa horisontissa alkaa näkyä kun hiekkamyrsky lähestyy. Pysähdytään juuri ennen kuin se tulee päälle ja mennään kauppaan, kerran pari kolmessa kuussa tapahtuu tämmöistä kuulemma, viimeksi lähti sähkötkin. Jatketaan matkaa, näkyvyys kovaa lumisadetta vastaavaa. Pian päästään myrskyn läpi ja aletaan etsimään majoitusta. Mietitään pitkään että nukutaanko teltassa vai motellissa, päädytään motelliin koska kuumassa on mahdoton nukkua.
Yö $144 ja verot. Kysytään että onhan ilmastointi, on. Valot välähtävät… Ajetaan auto parkkipaikalle ja heti kun aletaan keräilemään tavaroita alkaa satamaan vettä. Death Valleyssä. Paikassa joka on kuuluisa kuivuudestaan. Paikassa jonka vuotuinen sademäärä on keskimäärin 5 cm. Paikassa jossa joinain vuosina ei sada ollenkaan.
Huoneeseen asettautuessa ehtii jo tulla pimeä. Päätetään viedä vaatteita pesuun ja sitten mennä uimaan altaalle, joten vedetään uikkarit päälle ja lähdetään sateeseen etsimään pesutupaa. Vartin harhailun ja kartan hakemisen jälkeen päästään tuvalle ja huomataan että pesuaine on vielä autolla… Altaalla sukeltelun jälkeen huoneessa huomataan että Villen tyyny on vielä pesukoneessa, päätetään muistaa ottaa se aamulla.