Roomasta eteenpäin

Ensimmäinen kello soi seitsemältä, mikähän idea sekin muka oli. Seuraava, se johon herättiin, soi kahdeksalta. Aamupalana paahtoleipää ja nutellaa, sitä maapähkinävoita siis, säilyy hiukkasen paremmin kuin tavallinen voi ja on valmiiksi kuljetuskunnossa. Vaatii vaan totuttelua, ei kyllä normaalina aamupalana puuron tai leivän sijasta menisi. Pakkaaminen ja muut aamutoimet meni nopsaan, ehdittiin istuskella ja miettiä seuraavia liikkeitäkin. Ensin Pisaan ja sieltä illalla Firenzeen edeltä etsitylle camping alueelle yöksi. Siellä pari yötä että ehtii katsoa kaupungin ja ehtii Venetsiaan päiväksi junalla.

Kaupasta löytyi lupaavan vihreä Fanta Amara ja chilitonnikalaa ja furrykarkotetta eli TicTaceja (sekopäinen mainos Ranskassa, älä kysy). Asemalla taulu kertoi että just nyt lähtee Pisan juna ja seuraavaan on sitten aikaa reilusti. Lippuautomaatit kertoivat että päästään helpoimmalla kun mennään suoraan Firenzeen campingalueelle ja sieltä käydään Pisassa ilman rinkkoja päiväseltään. Joten seuraavalla junalla Firenzeen.

Ei paljoa paikkoja taaskaan varattu saati löydetty, joten nojailtiin ravintolavaunussa pöytiin koko matka. Vähän ennen perille pääsyä konduktööri sanoo että kahdeksan euroa, tämä on Eurostar eikä reililippu riitä.

Perillä etsittiin turisti-infoa vaikka kuinka kauan, löytyi joku maksulliselta näyttävä mutta sen ovella luki että ovat kiinni puolitoista tuntia, eikä tietenkään mitään aikaa että mistä. Jonotettiin toiseen paikkaan hetki ennen kuin selvisi että siitä ei saa turistitietoa. Katseltiin lehtikioskin kartoista että minne mennään, muttei jaksettu lähteä ihan niin heppoisilla tiedoilla arpomaan suuntaa. Odoteltiin ainakin tunti eikä se auennut, lopulta joku sanoi ettei se aukea enää tänään. Tosi kivaa. Onneksi kertoi että ilmainen info on kadun toisella puolella. Sieltä saatiin kartta ja lähdettiin kävelemään kohti teltta-aluetta.

Ei ihan taskukokoinen PSP
Ei ihan taskukokoinen PSP

Parin kilometrin matkalla löydettiin paljon turisteja, vossikoita ja valtava PSP. Oikean tien löydyttyä matka tuntui vaan jatkuvan ja jatkuvan. Lopulta paikka löytyi, oltaisiin toista kautta päästy ainakin kilometriä vähemmällä kävelyllä tien kummallisen mutkan takia. Rinkka selässä helteellä ei ole herkkua ylimääräiset matkat. Leirintäalueen hinta oli kohtuullinen, yhteensä 30e yöltä. Palveluina ne normaalit suihkut ja vessat ja pesupaikat sekä baari ja supermarket sekä pesukoneet.

Firenzen leirintäalueella
Firenzen leirintäalueella

Uima-allasta ei ollut, eikä muutakaan uimapaikkaa. Telttapaikat vaan ei olleet mitään loistavia, hiekkaa ja soraa kituvalla nurmella päällystettynä, jonkin verran puita tuomassa varjoa, mutta ei ihan tarpeeksi. Lisäksi paikka oli mäessä, joten hyviä paikkoja oli tosi vähän ja parhaat tietenkin vietyinä. Löydettiin kohtuullinen paikka ja teltan pystytyksen jälkeen mentiin lepäämään varjoon. Ihmisiä lappoi sisään hiljalleen ja alkoi vaikuttamaan siltä että meidän paikka ei ollutkaan ihan niin huono. Päivä oli niin kuuma että se tuhlattiin makoiluun ja jonkkaamiseen kun kaupunkikin oli niin kaukana.

« Rooman toiset nähtävyydet 18. päivä, Firenze »