Espanjasta Italiaan, osa yksi

Pakkaamisen jälkeen kävimme katsomassa netistä, että Port Bousta lähtee juna Cerbereen kymmeneltä ja Cerberestä Nizzaan puoliltaöin. Niinpä suunnittelimme viettävämme päivän Port Boussa uiden ja löhöillen.

Päivän ensimmäinen ylläri tuli check-outissa, 31e kaikilta olikin yhdeltä yöltä, ei koko summa. Ei siis ollutkaan ihan niin halpaa, mutta reilusti alle budjetin silti. Jotain tuon suuntaista oltiin kyllä aavisteltukin, kun ei millään saatu laskettua pyydettyä hintaa esitteessä mainituista. Ja periaatteessa se lukikin lapussa jonka tulostivat, mutta espanjaksi.

Reilun kilometrin rantaa seuraavan raiteen viereistä polkua paahtavassa auringossa kävelyn jälkeen löysimme lähimmälle asemalle. Seuraavaa junaa sai odotella tunnin ja seuraavalla asemalla taas tunnin. Port Boussa piipahdettiin kaupassa ja löydettiin kanapullakastikesäilyke. Se kun yhdistettiin rannalla makarooneihin, niin saatiin aikaan reissun tähän mennessä paras trangiakokkaus. Uitiin aallokossa ja istuttiin ja luettiin ja suunniteltiin tunti tai pari.

Asemalla monitoreissa ei näkynyt junaa Cerbereen, vaan samalla ajalla luki Port Bou. Varsin kummallista kun siellähän me oltiin, virheeksi ajateltiin. Raidettakaan ei ollut merkattu, kysyttiin vartijamaisissa vaatteissa liikkuvalta tytöltä josko se tietäisi, sanoi ettei mene enää tänään. Koska aikaa ei ollut enää paljoa eikä kukaan ennenkään oo tiennyt mitään päätettiin odottaa, ja koska vieläkään ei tiedetty miltä raiteelta se lähtee päädyttiin odottamaan rinkat selässä alikäytävän kohdalla valmiina ryntäämään junaan sen tullessa. Kuului kuulutus josta ei oikein saanut selvää, ehkä jotain nelosesta puhui. Monitoreihin ilmestyi mysteerijunalle raiteeksi neljä. Juna tuli ja hetken miettimisen mentiin kyytiin. Kyydissä oli muitakin niin ajateltiin että kait tällä sitten pääsee eteenpäin eli Ranskaan. Tuli konduktööri hokemaan terminusta ja hääsi kaikki pois. Ihmiset olivat melko ihmeissään, parilla tytöllä oli mukanaan vain vaateliikkeitten kasseja. Juteltiin hetkonen jonkun penkillä istujan kanssa, saksaa puhui ja englantia ymmärsi, Suomesta kun kerrottiin olevamme niin tiesi Janne Ahosen ja Toni Niemisen. Vähän humaltuneen oloinen oli ja olisi tiennyt paikan jossa on hyvä nukkua ilmaiseksi ja tahtoi viedä meidät sinne, ei lähdetty.

Vartijatytön ympärille oli tällä välin kasaantunut ihmisiä ja kaikki näyttivät olevan hukassa. Mentiin joukon jatkoksi, kun eihän sitä tiedä vaikka saisivat kyydin eteenpäin tai jotain tietoa tapahtumista. Espanjaa ja englantia sujuvasti puhuva amerikkalainen tyttö oli ottanut johdon käsiinsä ja kertoi että Ranskassa on lakko ja ettei Cerbereen pääse ja vaikka pääsisikin niin sieltä ei pääse enää eteenpäin. Ryhmä suuntasi kaupungille ruokaa ja hotellia etsimään, seurattiin perässä katsomaan että miten käy, ja että onko rannalla millaiset nukkumismahdollisuudet. Hotelli löytyi ja olisi kuulemma ollut 30e/huone. Ei uskottu ja lähdettiin omille teille koska oltiin jo rannalla / asemalla nukkumista suunniteltu. Kaksi sänkipää ruotsalaista kaupunkimaastokuvioisissa shortseissa menivät myös hotelliin, nössöt. Kait niillä ois ollut ihan varusteetkin kun molemmilla oli samanlainen rinkka kuin minulla (tai no Petriltä se on lainassa).

Ranta osoittautui valaistuksi eikä hyviä kohtia löytynyt, joten suunnattiin takaisin asemalle. Sattui tulemaan juna jossa luki Barcelona-Milano, ei sellaisia enää pitänyt tulla. Hypättiin kyytiin, pienellä etsinnällä ei löytynyt kuin makuuvaunuja ja ykkösluokka. Konduktööri tuli ja kertoi että juna on ‘full’ ja että meidän pitää jäädä seuraavalla asemalla pois. Ja seuraava asema oli tietenkin Cerbere, se kaupunki jossa edellisen kerran nukuttiin rannalla…

Nukuttiin Cerberen asemalla
Nukuttiin Cerberen asemalla

Jäätiin kiltisti pois ja mentiin asemalle istumaan ja miettimään että pitäisikö sitä sinne rannalle lähteä taas. Tuli vartija ja sanoi että voidaan jäädä asemalle, mutta ovet menee lukkoon. Niinpä sitten levitettiin makuualustat sopivan suojaisaan paikkaan ja alettiin nukkumaan.

Aamulla yllättävän hyvien unien jälkeen huomattiin, ettei junaa Nizzaan menekään aamusta, vaan vasta puoliltapäivin. Löydettiin kuitenkin juna jolla päästään vähän eteenpäin, joten nyt ollaan matkalla Perpignauhun, saa nähdä millainen matka tästä tulee.

« Espanjan camping Hivuttautumista kohti Italiaa »