Camping-alueen respassa oltiin ystävällisiä, annettiin paperia kun hiki valui otsalta ja kerrottiin että toiselta asemalta olisi ollut vain kilometrin matka, eikä sitä neljää mikä meillä kertyi. Kunhan oltiin päästy yhteisymmärrykseen majoitustavasta ja sähköntarpeesta, ajettiin meidän tavarat ja Tommi vielä golfkärryllä telttapaikalle. Tuntui sen verran lämpöiseltä ja ei vaikuttanut satavan yöllä niin jätettiin ulkoteltta pois. Kännykkäkin ehti latautua tarpeeksi, mutta väsymys voitti blogaamisen. Harmi vain että mölyäviä espanjalaisia oli vieressä, soittivat autollaan klubimusiikkia ja yrittivät vielä laulaa mukana. Mutta ei nekään koko yötä jaksaneet. Aamulla sitten herättiin kahden kukon kilpalauluun, ja taisi aasikin silloin tällöin äännellä. Lisäksi pikkulinnut kuulostavat lähinnä saranoilta, mutta kyllä sitä silti ihan tarpeeksi sai nukuttua.
Sunnuntai oli pyykkipäivä. Aamulla aamupuuron jälkeen laitettiin uikkarit jalkaan ja kaikki muut vaatteet koneeseen ja hypättiin altaaseen. Pyykkien ripustamisen ja päiväunien jälkeen löydettiin supermarketista uimalasit ja sitten uitiin vielä lisää. Oikeastaan koko päivänä ei tehty mitään. Illalla huomattiin että tähdet näkyy, lämpimässä tähtien katselu on kyllä huijausta, kun voi vaikka nukahtaa paleltumatta. Koska eiliset espanjalaiset olivat hävinneet ja saatiin nukkua vähän paremmin.
Maanantaina lähdettiin kaupungille postittamaan Petrille jatkot. Keksittiin poltattaa kuvat cdlle ja pistää samaan pakettiin. Cdeitä tosin tuli kaksi vaikka poltettavaa oli vain vajaa yksi cdllinen, toinen näytti olevan melkein tyhjä ja toinen ihan täysi, joten ei voi olla kahta kopiota, sen näkee sitten kun paketti saapuu Suomeen. Petri saa siis laitettua ne sellaiseen paikkaan että saan laitettua ne nettiin. Käytiin ostamassa halvat kaiuttimet ettei enää tarte yhdessä läjässä musiikkia kuunnella. Itse postin löytäminen oli hankalaa, kun ei ollut hajuakaan mitä se on espanjaksi. Käytiin syömässä samassa kebabpaikassa uudestaan ja saatiin luumuja.
Lopulta postin paljasti torvilogo ja eteen parkkeeratut keltaiset pakettiautot. Sisällä oli jonotusnumeroautomaatissa kolme linjaa. Luonnollisesti sattui väärä ensin, mutta lopulta paketti lähti matkaan, on siinä kaksi osoitetta sentään, lähettäjä ja vastaanottaja, että jospa se jompaankumpaan päätyy joskus.
Postista jatkoimme rannalle, pojat menivät uimaan ja minä jäin varjoon istumaan aurinkoa piiloon. Jonkin ajan kuluttua ne palasivat taas vähän edellistä punaisenpina. Paljoa ei olla palettu vielä, vähän jotkut paikat punertaa ja ehkä vähän aristaakin.
Käytiin kaupassa ostamassa oudon näköisiä karkkeja ja muuta ruokaa ennen kuin lähdettiin bussille.
Matkaa oli yllättävän paljon, onneksi bussi kulki puolentunnin välein. Perillä ilmoitettiin respaan että ollaan vielä yksi yö, sitten kokattiin ruokaa, pekonia ja kananmunia. Pekoni ei ollutkaan pekonia vaan jotain paksumpaa ja koska meillä ei ollut rasvaa ja pelkkä alumiinipannu, oli paistaminen melkoista temppuilua. Kyllä ne lopulta ihan helposti lähti pannusta. Lähdettiin vielä uimaan altaalle ja huomattiin että nyt saa sukellettua jo huomattavasti paremmin. Musiikin kuuntelun lomassa aloitettiin uuden ison suunnitelman laatiminen…
Huomenna kahdeksaan mennessä illalla pitää olla lähtenyt, suunnataan luultavasti Nizzan kautta jonnekin päin Italiaa. Jos muistetaan niin tutkitaan etukäteen junia ja hostelleja netistä.