Aamupuuron jälkeen lähdettiin kaupungille kävelemään, matkaa oli alle kilometri. Ensimmäisenä löydettiin antiikkiliike, jossa Petri joutui ylipuhumaan itsensä jättämään yhden bensapolttimen ostamatta oletetun käytön puutteen vuoksi. Ei ostettu edes pikku haitaria, koska se vuosi liikaa ilmaa ohi.
Kävelykadun varsi oli täynnä pieniä putiikkeja, jotka olivat lähinnä käsityötuotteisiin ja -tarvikkeisiin keskittyneitä. Osa puisista tuotteista oli lähinnä laserleikkurilla tehtyjä, mutta osan eteen oli pitänyt jo nähdä vähän vaivaakin. Pellavavaatekaupasta löytyi Emelle pellavakangasta kahteenkin eri projektiin. Peflettikankaankin olisi voinut ostaa, mutta Petri ei halunnut leppäkerttuja takapuolensa alle.
Syömään mentiin Peetrin pitseriaan, jossa tilattiin pienet pitsat kaikille. Kävi ilmi, että pieni pitsa oli mikropitsan kokoinen, Petrille tuli ilmeisesti vahinkolaukauksena kuitenkin normaalikokoinen pitsa. Tosin oli eri täytteet, kuin oli tilattu.
Syönnin jälkeen jatkettiin ostoskeskuksiin, kolme keskusta sijaitsivat vierivieressä samalla kadulla. Kahdella niistä oli sama nimi, kolmas oli vielä sen verran keskeneräinen, että rakennuksen sisällä oli hankala päästä kaupasta toiseen ja välillä piti mennä ulkokautta. Lohkoja rakennukseen taisi syntyä kolme, jotka kaikki olivat kolmessa kerroksessa.
Tällä kertaa urheilu outlet -myymälästä löytyi ostettavaakin, Emelle joogamatto-sandaalit ja pellava-puuvilla-hamppu-lippis, itse ostin pitkät pyöräilyhousut ja huomiovärisen kirkkaanvihreän paidan. Sopiva housujen koko oli yllättäen xxl, mutta ei niitä muita kokoja hyllyssä ollutkaan.
Harhailtiin seuraavaksi kirjastolle, jossa päästiin langattomaan verkkoon etsimään sopivia käyntikohteita netistä. Löytyi pari kirpparia, joihin lähdettiinkin seuraavaksi. Ostettavaksi ei löytynyt muuta, kuin viipsinpuu Emen lankavyyhdeille.
Alkoi olla aika etsiä leivonnaisia. Kävelykadulta löytyikin leipomotuotteita myyvä kahvila, josta tilattiin kaikille teet ja valittiin tiskiltä leivokset. Petrille iso lohko suklaakakkua, Emelle pehmeä marenkileivos sekä muropohjainen pieni rommipallo, minä sain kesäisen keveän jukurttikakun mansikkakiille kuorrutuksella, sitäkin tuli hyvän kokoinen siivu.
Iltapäiväteen jälkeen, kun kaupunkikin alkoi olla kierretty, lähdettiin takaisin autolle löhöämään ja miettimään iltapuuhaa. Joen ympäri kiersi noin 10 km asvaltoitu kävely/pyörälenkki. Lähdin testaamaan uusia vaatteita ja varmistamaan että pyörä vielä toimii pitkän ja pölyisen kuljetuksen jälkeen. Lenkki oli tasainen ja melko selvä, yhdessä kohtaa se tosin meni erään talon takapihalta. Ensimmäistä sillan kohtaa jouduin vähän hakemaan, kun tuli pyörähdettyä sen alle asti. Sillalta poistuminenkin meni vähän pitkäksi. Koko matkan näkyi tasaisesti muita ihmisiä, aika varovaisesti sai ajella.
Luettiin netistä aiemmin, että Tervisessä on iltauinti halvemmalla, jos meni kello 20-22. Lähdettiin siis sinne illan viettoon, kun kylpyläkaupungissa kuitenkin oltiin. Perille päästiin vähän ennen kahdeksaa, joten käytiin vielä kävelemässä rannassa leveää siltatietä kosteikon yli lintutornille. Alla kurnutti lauma sammakoita. Mentiin vesipuiston respaan heti kahdeksan jälkeen, mutta siellä kerrottiin, että uiminen ja vesipuisto on kaksi eri asiaa; vesipuiston puoli sulkeutuisi puoli tuntia aiemmin ja sinne pitäisi maksaa täysi hinta, vaikka aikaa olisi vain puolet tavallisesta. Kuntouinti ei oikein vesiliukumäkiä etsineitä houkuttanut, joten kävellimme sen sijaan ruokakaupan kautta takaisin leirintäalueelle.
Pärnussa on näkynyt paljon myytävänä olevia taloja, myös paljon sellaisia joissa ulkoasuremontti on vuosia sitten jäänyt kesken. Osa taloista taas oli oikein hyväkuntoisia ja näyttäviä. Ympäriinsä kävellessä on näkynyt paljon eri värisiä, eri tyylisiä ja erilaisista materiaaleista tehtyjä taloja sulassa sovussa.
Illalla syötiin vielä nakkeja ja pannulla paahdettua leipää, ruokakaupasta tarttui mukaan mansikkarasiakin.