Vaikka kortissa olisi ollut aikaa vielä jäädä vielä yhdeksi yöksi Tukholmaan, päätettiin lähteä jo samana iltana kotiin ja tuhlata rahat mieluummin kauppoihin kuin majoitukseen ja Tukholmassa pyörimiseen. Niinpä ensimmäinen hoidettava asia oli laivamatkan varmistaminen Suomeen ja rinkkojen turvallinen sijoittaminen. Niinpä etsittiin metro Siljan terminaaliin. Ihan viereen ei mennyt vaan lähelle, säästyisipä vähän aikaa ja matkaa rinkkojen kanssa kävelystä. Metrolippujen ostoa suunnitellessa huomattiin että alle 20 vuotiaat pääsevät halvemmalla. Monimutkaisen nuorempana livahdus -suunnitelman laadittuamme joku satunnainen backpackeri tuli antamaan kertalippunsa sanoen että tämä kelpaa vielä tunnin. Oli vielä aikuisten- eikä lastenlippu, joten säästyttiin taas sattumalta täyden hinnan maksulta.
Metroasemalta alkoikin sitten taas vanha tuttu kamerassa olevan kartan avulla suunnistaminen, joka tuttuun tyyliin oli melkoista hakemista. Lopulta löydettiin kyltti joka osoitti metrolla tuleville kävelijöille tien Siljan terminaaliin. Saatiin liput mutta ei hyttiä kun oli täyttä, mutta siihen oltiin varauduttukin. Ensimmäinen suomea puhuva palveluhenkilö kuukauteen tavattiin kun laitettiin tavaransäilytykseen rinkkoja.
Lahjoitettu metrolippu oli ehtinyt umpeutua, ja vähän kadotakin, ja aikaakin oli reilusti joten taas välistä käveltiin. Keskustassa sain tietää että meillä ois ollut karttakin, kun sellainen löytyi satamasta. Keskustassa selvitettiin Lauralta Fcuk kaupan sijainti ja lähdettiin etsimään sitä. Hämmästys oli melkoinen kun siellä olikin oikea kauppa eikä vain pientä naistenvaateosastoa. Siitä seuraavaa shoppailua kestikin hetkosen, joten lopulta suuntasin Class & Ohlssonille tutkimaan satunnaista elektroniikkaa.
Ruokapaikkaa etsiessä löytyi lisää tutkittavia kauppoja, tietokoneita ja härveleitä ja vielä yksi keskiaikakauppa. Lopulta suunnattiin testaamaan aseman Burger King kun ei löydetty KFC:tä mistään.
Syönnin jälkeen suunnattiin vanhaan kaupunkiin. Jäätelöbaarit paistoivat omat vohvelinsa ja annokset näyttivät isoilta ja hyviltä, mutta koska oltiin syöty vasta niin ei jaksettu. Kierreltiin muutama turistirihkamakauppa vaan ei löydetty mitään. Sitten tehtiin melkoinen löydös, scifikirjakauppa, valtava sellainen. Pitkän tutkimisen jälkeen jatkettiin tutkimista vielä lisää. Scifikirjojen lisäksi kaupassa myytiin fantasiakirjoja ja mangaa sekä scifi- ja fantasiaelokuvia ja -sarjoja, sekä kaikkenlaisia fanituotteita. Sarjojen, elokuvien ja tietokonepelien pohjalta oli tehty valtavasti kirjoja, oli Lost-lehtiäkin muutama numero. Lopulta pojat päätyivät ostamaan yhteensä seitsemän Warcraft-kirjaa ja Antti vielä J.R.R Tolkien paketin, Hobitti ja pari jotain tuntemattomampaa. Firefly ja Serenity dvdt houkuttelivat kovasti, mutta hinta oli vähän liian kova.
Eteenpäin jatkui matka katusoittajan hakatessa ksylofoniaan. Löytyi Hardrock cafe kauppa, ei ravintola, ja minä sain vihdoinkin ostettua sopivan värisen ja neutraalin sinisen t-paidan. Heti seuraavassa kaupassa sitten näkyikin lisää sopivan oloisia, mutta olivat minun makuun vähän pieniä niin Tommi joutui ostamaan ne pois. Kadulla pelasivat sitä turistien kusetuspeliä missä on kolme tulitikkurasiaa ja herne ja sekoituksen jälkeen pitää arvata minkä alle se herne meni. Vähän aikaa kun seurasi niin huomasi että ainakin pari yleisön edustajaa olivat hommassa mukana, vuorotellen ottivat oikean tai väärän että näyttäisi helpolta ja reilulta peliltä.
Aikaa laivan lähtöön oli sen verran että päädyttiin kävelemään. Ensin haettiin vauhtia vähän liian etelästä, ja se jälkeen kuulemma piti alkaa käyttämään karttaa. Tällä kertaa muistettiin ostaa laivalle evästäkin kun kauppaan sopivasti satuttiin.
Laivan lähtöön oli melkein pari tuntia kun viimein päädyimme satamaan, edelliset yksitoista tuntia oltiin kävelty tai seisoskeltu melkein tauotta, joten odotushuoneen penkit olivat varsin houkuttavia. Porukkaa kasaantui huomattavasti enemmän kuin edelliselle matkalle, joku puhelimessa kuulosti jopa jonottavan peruutuspaikkoja. Yleisön joukossa kävi klovni pitkillä alumiinisilla jaloillaankin viihdyttämässä.
Valtavan mummolauman rynnättyä turvatarkastukseen ja laivaan hytteihinsä pääsimme hakeutumaan sitseriaan. Sama laiva oli kuin viimeksi, eli ei edes uuden tutkimista ollut luvassa. Jotkut muutkin reppureissaajat olivat keksineet viime matkan loistavan rinkkapiilomme, joten hylättiin rinkat vaan penkeille, siinäpähän tonkivat likaisia vaatteita jos haluavat, arvotavarat on kuitenkin mukana. Pelattiin viimeiset vähäiset kruunut automaatteihin ja käytiin ostamassa karkkia ja batteryä tax freestä.
Tanssisalissa oli illalla taas jonkun sirkuksen esityksiä, yllättävän hyviä. Nukkuminen oli vähän hankalaa, sitseria oli vaan konferenssihuone ja penkit olivat junan penkkejä vastaavia. Ihmisiä tuli ja meni vähän miten sattui, vaan ei onneksi paljoa, niin sai nukahdettua.