Suurin osa rekoista jatkanut matkaansa ennen kuin heräsimme. Pari oli vielä jäljellä ja uusia tuli muutama ennen kuin ehdimme etenemään kohti Puolaa ja Varsovaa. Matkaa päivälle tulisi reilu 500 kilometriä, mutta Autoliiton sivujen mukaan sen pitäisi olla hyvää uutta moottoritietä, 2012 jalkapallon kisoja varten rakennettua. Saksan puolta oli jäljellä noin 70 kilometriä ja pysähdyimme enää vain vessalevikkeellä.
Puolassa kurvasimme ensin huoltoaseman pankkiautomaatille paikallisen valuutan perässä, ihan vain varmuuden varalle. Matkalla oli tietulleja neljä, osassa otettiin vain napilla lippu, osassa maksettiin edellinen lippu ja osassa vain suoraan maksettiin sisäänpääsystä. Puoleen väliin matkaa 2⁄3 liikkujista oli rekkoja, sen jälkeen pikkuautojen osuus hiljalleen lisääntyi. Koko matkan ajan raskasta liikennettä oli liikenteessä paljon. Syömässä kävimme levikkeelle rakennetussa McDonaldsissa, ruokaa sekä ihmisiä liikkui paljon, oli sekä pukuihmisiä että koululaisia muiden turistien lisäksi.
Varsovaan saapuessa alkoivat tietyöt ja kauhea ruuhka. Ajo kaupungin läpi kesti tunnin, vaikka matkaa oli vain 12 kilometriä. Jouduimme vaihtamaan kahdesti reittiä, kun liittymä oli remontissa, emmekä osanneet lukea kiertotien opasteita ollenkaan.
Lopulta löysimme kuitenkin Camping Wok -nimiselle leirintäalueelle. Portti oli kiinni ja kun kävelimme alueen baarin puolelta sisään, sanoi vastaanoton tyttö ohi juostessaan, että käykää katsomassa onko tilaa, tuli iso ryhmä ja on kiire. Tarkastimme tilanteen ja tilaa löytyi, suomalaisen parin naapurista. Vastaanotto heilahti paikalle, kertoi että avaa portin, tehkää checkin sitten myöhemmin.
Ajeltiin parkkiin, vähän saksalaisia tukkien, ja lähdettiin etsimään mitä palveluita paikalla on. Alue paljastui kodikkaan pieneksi ja kunnoltaan hyväksi paikaksi. Hintaa oli hiukan enemmän kuin aiemmissa, mutta tiloissa oli ravintola/baari ja suihkut eivät maksaneet. Esitteiden mukaan myös linja-autoyhteys kaupunkiin oli hyvä.
Pitkän, puhtaasti ajoa sisältäneen päivän vuoksi päätimme majoittua kahdeksi yöksi. Kerkeämme vierailla kunnolla Varsovan keskustassa ja muutenkin pitää välipäivän autolla ajamisesta. Checkinin jälkeen kävimme vielä iltakävelyllä korttelin ympäri ennen suihkussa käyntiä.
Illalliselle menimme alueen ravintolaan, josta tilasimme grillattua puolalaista makkaraa ja ranskalaisia. Makkaroita tuli kaksi normaalin grillimakkaran kokoista per annos ja ne muistuttivat sekä maultaan että koostumukseltaan paljolti Wilhelmiä. Ruoan hinta näyttää olevan Puolassa ylipäätään selvästi alhaisempi kuin Suomessa.